Anteeksi ku ollaan oltu niin huonoja kirjottelijoita viime aikoina, on vaan ollu niin paljon kaikkea tekemistä. Viime viikon maanantaina ja tiistaina tehtiin päivät koulujuttuja ja iltasin koitettiin mennä luisteleen.. Kumpikaan kerta ei onnistunut, koska paikat mihin mentiin oli aina JUST SINÄ PÄIVÄNÄ kiinni :D Ma mentiin sitten keilaamaan ja ti pelailtiin bilistä. Keskiviikkona mentiin kello 11:sta junalla Brysseliin ostaan viimeset tuliaiset. Kierreltiin kaupunkia ja löydettiin taas yllättäen joulumarkkinat! Ostettiin sieltä macaronit, gluwijn:t ja yllätettiin itsemme ja käytiin kahestaan luistelemassa! Oli kyllä aika hauskaa. Muutenkin oli semmonen kiva piristys keskellä viikkoa tehä tuommonen päiväreissu :)
Brysselistä tullessa käytiin vielä vuokraan leffa ja syötiin suklaakaupasta ostettuja tuoresuklaita, oms. Torstaina siivoiltiin ja käytiin syömässä viimestä kertaa meijän vakkari ravintolassa Pita Geelissä, harmi vaan ettei meidän lempparitarjoilija ollut töissä.. Ruoka oli silti hyvää! Syötyämme pojat soitteli josko vielä yritettäis käydä yhdessä luistelemassa. Paikan pitäisi kuulemma olla auki. Suostuttiin vielä viimeiseen yritykseen ja olihan se auki! Pelattiin hippaa ja muisteltiin koulun luistelutunteja :D Viihdyttiin jäällä noin puolentoista tunnin verran, joten oli aika kivaa.
Luistelun jälkeen tultiin kotiin laittautumaan. Luvassa oli viimeiset TD't! Oli kivaa nähdä tyttöjä pitkästä aikaa ja vähän tanssahdella :) Ei tosin voitu ottaa ku parit, aamulla oli aikanen herätys kouluun. Ja me itte vielä valittiin perjantai kouluunmeno päiväksi! Fiksuja. Illassa riitti paljon poskisuudelmia, koska TD't oli New Years Eve -teemaiset. Kahdeltatoista tuli ilmapallot katosta, tiskiltä sai ilmaista cavaa ja geluggig neuwjaart huudot ja poskisuudelmat raikas :D Oli aika hauska pussailla kaikkia tuttuja ja tuntemattomia poskille kolme kertaa. Lähdettiin ennen kahta ja sanottiin heipat tytöille ja muutamille muille tutuille.
Aamulla herättiin reippaina kasin aikaan ja aamutouhujen jälkeen pyöräiltiin meidän ihanilla ja hyvin palvelleilla KHK pyörillä koululle. Oltiin sovittu opettajan kans treffit kymmeneksi ja saavuttiin tyylikkäästi viimeisen päivän kunniaksi kymmenisen minuuttia myöhässä. Kuvattiin "mainosvideo" Suomesta ja siitä miksi sinne kannattaisi tulla vaihtoon. Lisäksi kertoiltiin videolle miksi Geeliin kannattaa tulla vaihtoon. Uskokaa tai älkää, mutta ollaan opittu tykkäämään tästä pikkukylästä ihan pirusti! Videoiden jälkeen käytiin palauttaan pyörät ja täyttään viimeset paperit international coordinatorin kanssa. Tämän jälkeen käytiin syömässä ja sitten vielä sanomassa heipat meidän ihanille opettajille!
Illalla lähdettiin Reflex -yökerhoon. Oltiin ensin aika kauhuissaan kun katottiin niiden kotisivujen kuvia.. Tuli ihan tivoli ja se pikkumekkohelvetti mieleen. Paniikissa mekin siis puettiin sukkahousut jalkaan ja A innostu laittaa ekaa kertaa päälle pitsimekkonsa! Sulauduttiin siis kuitenki ihan hyvin joukkoon. Tennareista ei kuitenkaan luovuttu! Ilta meni kivasti lukuun ottamatta sähläystä kolikkorahasysteemin kanssa. Ei siitä sen enempää kuitenkaan, saatiin juomia, joten oltiin loppujen lopuksi ihan tyytyväisiä.
 |
| Reflex illan porukka :) |
Lauantaina nukuttiin pitkään ja siivoiltiin, illalla oli läksärit! Oltiin kutsuttu muutamia tyyppejä meille pelaileen juomapeliä ja viettämään viimestä iltaa meijän kans. Oli kyllä hauskin ilta pitkään aikaan! Naurettiin, itkettiin, tanssittiin, oltiin humalassa, pelattiin, huudettiin, tehtiin tehtäviä ja muuten vaan häröiltiin ympäriinsä. Saatiin vielä käydä sanomassa Irkulle ja sen ihanalle omistajalle heipat! Kuvat kertoo taas enemmän kuin sanat koskaan.
Sunnuntaina taas völlättiin pitkään ja käytiin Hangover -paikassa ranskalaisilla. Sen jälkeen vötkähettiin ite sohvalle ja katottiin kun pojat siivos :D Näky jota ei koskaan unoha! Ite makaat sohvalla ja toiset tiskaa, kerää pullot ja vielä kuivaa ne tiskit. Ja pesee leipägrillinki! Käsittämättömiä tyyppejä :D Illalla pakattiin ja itkettiin. Vitsin pojat ku ne herkistelee koko ajan nii koitappa siinä ite piettää itkua.. Ärsyttäviä ihmisiä!
Tänään ollaan siivottu tää koti lattiasta kattoon. Ja pelailtu molempien matkalaukut alle 23kilosiksi. Ollaan niin hyviä pakkaajia! Jännä nähä miten saadaan huomenna Yannickin autoon mahtumaan nuo meijän jättilaukut +täpötäydet urheilukassit, läppärilaukut ja käsimatkatavat. Tulee mielenkiintoiset paikat. Tänään mennään vielä pelaan bilistä johonkin ja sanotaan taas osalle porukasta heipat. Kauhiaa tämä hyvästien jättäminen! Ei voinu kuvitella että se oiski näin vaikiaa...
Ei osata sanoa että onko tämä viimeinen blogikirjoitus, mutta vaikka onki, niin tälle ei onneksi tarvi sanoa hyvästejä :D Jotaki hyvvää tässäki.
Huomenna kotiin <3
Kohta nähdään kaikki!
PUSS<3
-Annuna ja Tunna (nää ei tajua kahta ii:tä)
Yleensä meiän maanantait Belgiassa on näyttäny tältä:
Eilen yritettiin poiketa rutiinista ja käydä luistelemassa. Pitkän automatkan jälkeen ja perille päästyämme huomattiin paikan olevan kiinni. Tänään uusi yritys luistelulle ja ensi maanantaina ei edes yritetä poiketa rutiineista.
Kivaa tiistaita murmelit! PUS <3
-Tiina & Anniina
Nyt on vähän vierähtänyt aikaa viime kirjoittelusta, mutta se on vaan merkki, että meillä on ollu mukavaa. Perjantaina (30.11) käytiin vähän kemuttamassa Beerfesteillä ja lauantaina oli suuntana Hasselt. Hasseltissa oli siis tarkoitus käydä Winterlandissa ja vähän shoppailla lisää täytettä jo täysiin matkalaukkuihimme. Osattiin kuitenkin hillitä itsemme ja mukaan lähti muutama hassu paita ja A:lle kengät ja korut kihlajaisiin. Kauppojen jälkeen suunnattiin Talvimaahan. Siellä saatiin vihdoin joulufiilis ja ymmärsi sen, että joulu on oikeesti tulossa. Jouluvalot ja -koristeet sekä Gluwijn lämmitti kokonaisvaltasesti.
Loppuilta kului leffan parissa. Sunnuntai meni rutiininomaisesti pyykäten, siivoten ja katsoen SYTYCDiä. Maanantai-iltana käytiin syömässä tyttöjen kanssa De Postissa. Syötiin kumpikin belgialaista perinneruokaa, jonka nimeä ei vieläkään tiedetä. Annos sisälsi salaatin, jäätävän kokoiset ranskalaiset, kanakastikkeen (kanan filepaloja ja kanalihapullia sekä herkkusieniä) ja kaiken tämän komeuden kruunasi keksi keskellä lautasta! Ruoka oli ihan hyvää, vaikka voisi ajatella, että tuollainen makujen kaaos ei toimi.
Mukavan tyttöjen jutustelun jälkeen ja mahat täysinä käytiin poikien kanssa Irkussa yhillä. Niinku maanantaihin kuuluu. Loppuviikko kului tiivisti kouluhommien parissa. Päihdetyön tehtävät tehty ja palautettu, hyvä me!
Itsenäisyyspäivää (tai SinterKlaasia) juhlittiin täällä Geeliin päässä hyvän ruuan ja Gluwijnin kanssa. Linnan juhlatkin nähtiin yleareenalta, jes! :)
Perjantaina hypättiin junaa ja matkustettiin Bruggeen. Sää ei vaan hirveesti meitä suosinu, vettä tuli ja paljon. Tehtiin ekana pikainen tehoisku NewLookiin (tullaan niin ikävöimään tätä kauppaa Suomessa), jonka jälkeen pystyttiin keskittymään kauniisiin rakennuksiin. Kiertelyn lomassa mahat ilmoitti olemassaolostaan ja käytiin syömässä lämpimät keitot valkosipulipatongeilla. Kahvit juotuamme kiertely jatkui. Lopuksi käytiin vielä suklaamuseossa, jossa saatiin edessämme valmistettua suklaata, namnam.
Bruggen jälkeen suuntana oli Gent ja yökyläily Marin ja Tarun luona. Ensin käytii naisellisina kebabilla. Gentissä oli myös jonkinlaiset joulumarkkinat, jotka käytiin tietysti katsomassa. Ollaan markkinahirmuja! Juotiin lämmikseeksi Gluwijnit ja kierreltiin paikkaa. Yhessä vaiheessa joku tuli antamaan meille kupongit ilmaista Cava-lasia varten. Hieman epäilevinä suunnattiin naisen osoittamaan VIP-telttaan. Juotiin cavaa ja räpsittiin tuttuun tapaan kuveja. Yhtäkkiä teltassa sammui valot ja isolle valkokankaalle tuli kuvaa, jossa hanhille tungettiin putki kurkkuun ja imettiin maksa sen putken kautta. Katottiin videota vähän hölmistyneinä ja T:n aikaisemmin sanoma "mikään ei oo ilmaista" kävi toteen; Videon jälkeen eräs mies tuli selventämään meille tilanteen. Teltta oli täynnä kameroita ja jotkin eläinaktivistit oli tekemässä mainosta hanhenmaksan tekoon liittyen. Ne siis kuvas ihmisten reaktioita videosta. Allekirjotettiin lupalaput naureskellen, nimittäin Mari oli tunkenut tarjolla olevan hanhenmaksakeksin taskuunsa :D Markkinoiden jälkeen käytiin vielä pubissa jutustelemassa ja juomassa hedelmäiset (siiderimäiset) oluet. Illalla tai siis oikeestaan yöllä katottiin vielä Bambi ja Leijonakuningas tyttöjen plus niiden 26-vuotiaan mieskämppiksen kanssa.
Seuraavana aamuna jo kuuden aikaan Taru lähti Kölniin ja Mari jäi viihdyttään meitä. Syötiin rauhassa aamupalaa ja juotiin kahvit, jonka jälkeen lähettiin kävelylle. Oli kerranki nätti ilma! Ihmeteltiin kyllä sitä, miten Gentissä voi olla vielä paikoin niin vihreää. Nythän on joulukuu!
Geeliin tultiin takaisin jo iltapäivästä, koska oltiin aikasemmin viikolla sovittu menevämme oman kaupunkimme joulumarkkinoille parin kaverin kanssa. Meiän markkina-alue oli täynnä lahja-, ruoka- ja juomakojuja ja joululaulut soi. Alue oli täpöten täynnä ihmisiä, joten ei saatu kuvattua mitään. Välillä tuntui myös, ettei tarvinny päättää mihin suuntaan kävellä, kun ihmismassa liikutti eteenpäin. Markkinoilla kaikki juomat maksoi euron ja meille tarjoiltiinkin erilaisia mielenkiintoisia makuja shotteina. Kylmissämme pakenimme ihmismassaa turvallisen Irkkupubin lämpöön. Käytiin heittämässä parit muuvit tanssilattialla ja fiilikseen päästyämme tahottiin tietty lähtä käymään Olenissa isommilla tanssilattioilla (jotka ei oikeesti oo isommat). Tonttulakit päässä bailattiin viiteen asti. Eilen hieman pääkipuisinä käytiin vielä kerran Geelin joulumarkkinoilla, koska oltiin luvattu kaverille, joka oli töissä edellisenä päivänä eikä tämän vuoksi päässyt markkinoille. Tämän jälkeen haettiin Niels töistä ja lähettiin Mäkkärille pelastajille. Tuplajuusto ja Mythic Chicken vaan yksinkertasesti helpottaa. Illalla katottiin SYTYCDin finaali ja oikee mies voitti!
Tänään olisi vissiin tarkoitus lähteä luistelemaan. Katsotaan toteutuuko suunnitelmat, koska ei nuista belgialaisista saa taaskaan selvää..
PUS<3
-Joulumarkkinoista yltiökylläiset Anniina & Tiina
Tasan kahden viikon päästä tästä päivästä ollaan jo kotona! Siis ihan kotisohvilla istumassa. Kauhean vaikea kuvitella olevansa takaisin Suomessa, kun tähän elämään ja arkeen täällä on jo niin tottunu. Täällä olo on ollut jotenkin niin sanoinkuvailematonta, ollaan nähty ja koettu niin paljon uusia ja kivoja juttuja. Tuntuu, että kun tulee takaisin Suomeen ja yrittää kertoa ihmisille minkälaista täällä oli, niin ei tiedä mitä kertoa tai mistä aloittaa. Koti-ikävästä ollaan molemmat selvitty yllättävän hyvin, mutta mitä lähemmäs lähtö tulee päivä päivältä, sitä suurempi koti-ikävä on ja sitä on aina vain vaikeampi kestää. Ikävä on niin jännä asia.. Se tuntuu jo ihan fyysisesti mahakipuna. Ja sitä lisää vielä se ristiriita, että tuntuu kuin täällä loppuisi aika kesken. On niin paljon mitä haluaisi vielä tehdä, missä käydä ja mitä kokea, mutta toisaalta kaipaisi jo niin kovasti kotiin ja siihen kaikkeen tuttuun ja turvalliseen.
Täällä on tutustunut niin mahtaviin ihmisiin, joista on tullut ihan oikeita ystäviä.. Tuntuu kauhealta ajatella, että näitä tyyppejä täällä ei tuu ehkä enää ikinä näkemään. Lähteminen Suomesta oli kamalaa, mutta yhtä kamalaa on lähteä pois täältä. Ja siis älkää käsittäkö väärin, teitä kaikkia on aivan valtava ikävä ja on niin ihana päästä taas juttelemaan ja halimaan teitä <3 Mutta silti.. Kolmen kuukaudenkin aikana voi selvästi kotiutua johonkin uuteen paikkaan ja tehdä siitä ihan oikeasti kodin. Tämä studio on ollu meille oikea koti tämän kolmen kuukauden ajan. Aina kun on käynyt reissuissakin, niin on ollut ihana palata takaisin Geeliin, kotiin ja omaan sänkyyn. Ollaan jopa totuttu nuihin meidän 80senttiä leveisiin sänkyihin!
Eilen meille selvisi myös ettei meidän tarvitse häseltää junilla lentokentälle meidän järkyttävän matkatavaramäärän kanssa, vaan yksi meidän kavereista halusi viedä meidät kentälle ja toinen tulla saattamaan mukaan. Kuinka ihmiset joskus osaavatkin yllättää ihanuudellaan! Toisaalta pelottaa kun tullaan saattamaan, että minkälainen itkujuhla saadaan aikaiseksi kentällä..
Tätä paikkaa, näitä ihmisiä ja tätä aikaa täällä tulee oikeasti ikävä. Tätä ei tule enää toiste, vaan kun lähdetään niin yksi ajanjakso elämästä on oikeasti takana ja ohi. Sitä ei voi enää saada takaisin. Toivotaan kuitenkin, että koneeseen astuessa olisi hyvä fiilis ja ajattelisi, että teki kaiken mahdollisen sillä ajalla mitä on annettu ja että oli koko ajan oma itsensä. Ei tahdo katua mitään tekemättä jättämisiä. Täällä ollaan ainaki opittu seuraava asia: "In the end you only regret the things you didn't do".
Nähhään kahen viikon päästä!
PUSS<3
-Anniina ja Tiina
Terveiset tekniikan ihmelapsilta! Eli Pariisiinhan me viimeks jäätiin... Pelottavien pyssymiesten jälkeen hypättiin metroon kohti Sacre-Coeuria. Kavuttiin totta kai portaat ylös ja paikka olikin uskomattoman pysäyttävä. Sitä ei tajuakkaa kuinka iso Pariisi on ja kuinka pieni itse on. Ainoa asia, mikä vähän pilasi tunnelmaa, oli ärsyttävät ja hieman tunkeilevat kaupustelijat portaiden varrella. "Ei, en tahdo että sidot ranteeseeni langasta käsikorun, enkä myöskään halua ostaa 50 sentillä pienois Eiffeliä." Onneks niitä ei ollu ylhäällä asti, joten pystyttiin nauttimaan maisemista ja olostamme.
Portaat alas ja käveltiin "Red Light Kadun" läpi Moulin Rougelle. Kadulla kulkiessa sitä piti välillä muistuttaa itselleen, että on Pariisissa. Maiseman muutos oli melkoinen! Ja oltiin aluksi vielä ottamassa hotelli tältä alueelta...
Sisällä ois ollu mielenkiintosta käydäl, mutta lippujen hinnat oli turhan tyyriit budjettimatkaajille. Tyydyttiin siis muutamaan valokuvaan ulkoa päin. Uuvuttavan ja hektisen päivän kiertelyn jälkeen lähettiin metrolla hotelliin rauhottumaan. Lämmin suihku ja laittautuminen piristytti kummasti. Ehkä myös StarBucksin jääkahveilla oli osuutta asiaan. Päätettiin viimeisenä iltana löytää illallispaikka hotellin lähistöltä. Hyvä päätös tosiaan! Paikka oli tupate täynnä ja oli mukava kuunnella ihmisten puheen sorinaa ympärillä. Ruuatkin saatiin nopeasti ihmismäärästä riippumatta. Viini oli jälleen hyvää ja asiakaspalvelu toimi. T tilasi kananrintaa kermiasen risoton kera ja se risotto olikin hyvää! Paras ravintola-annos mitä on syöny pitkään aikaan jos ei koskaan. Tyytyväisinä ja ravittuinä lähettiin vielä ilta drinkeille Cafe Du Templeen. Tällä kertaa T tilasi A:n hehkuttaman Mojiton, kun A kokeili jotain uutta tilaamalla Bora Bora Lagunin. Drinkki oli ensin sievä, mutta sekoitus aiheutti värimuutoksen; kuravettä drinkkilasista. Noh, alas se meni!
Drinkkien ja mukavan jutustelun jälkeen lähdettii hotellille nukkumaan. Viimeinen yö Pariisissa! Aamulla heräiltiin ensin rauhassa, jätettiin laukut hotellin säilytykseen ja suunnattiin aamupalalle. Päivään sisältyi ikkunashoppailua Forum Des Hallesissa, pikahampparit mäkkärillä ja metromatka Eurolines:lle. Paluumatka Belgiaan ei sujunut yhtä kivuttomasti kuin matka Pariisiin. Bussi oli myöhässä jälleen kerran. Lisäksi bussissa oli tukahduttavan kuuma, ilmastointia ei saanut päälle, illan pimetessä lukuvalojakaan ei saanut päälle sekä kaiken bonuksena A:lle yritti koko matkan jutella käytävän toisella puolella istuva mies. Eihän siinä muuten mitään, mutta englantia mies ei ainakaan puhunut. Oli ihana päästä Antwerpeniin haukkaamaan raitista ilmaa ja siitä jatkaa helpolla junamatkalla Geeliin.
Kaiken kaikkiaan Pariisi oli kaunis kaupunki ja tällainen pikavisiitti meille sopiva :)
Kuulumisiin!
PUS<3
-Tiina ja Anniina
Tiistai aamuna oli siis suuntana Pariisi. Hieman lyhyeksi jääneiden yöunien jälkee hypättiin junaan Antwerpeniin ja sieltä bussi noukki meiät kohti Pariisia. Tietenkään bussi ei ollu ajoissa tälläkään kertaa. Saatiinpahan juoda aamukahvit sitä ootellessa. Bussimatka sujui aika kivuttomasti ja Pariisissa oltii viiden aikaa. Opittii nopeasti, että Pariisin metrosysteemi on helppo. Jo metrossa huomattiin meiän metroaseman olevan se yksi isoimmista, joten ensimmäinen haaste matkalla olikin löytää reitti ulos! Toinen haaste seurasi meitä erittäin nopeasti. Hotellin etsimininen ilman karttaa tuntui mahdottomalta. GoogleMaps petti meidät pahasti. Onneksi ihanat ohikulkijat pelasti meiät ja kolmen vartin hukassa olon jälkeen saavuttiin hotellille. Hetken levähdys ja laittautuminen, jonka jälkeen suuntana olikin jo Eiffel-torni.
Eiffel oli hieno, mutta sen ympärillä hääräävät kaupustelijat alko ärsyttämään melko nopeasti. Tällä reissulla ei kavuttu Eiffelin korkeuksiin. Suunnattiinkin seuraavaksi illalliselle. Löydettiin ihan kiva paikka, jossa viini maistui, mutta ruoka osoittautui pettymykseksi. A sai läskistä ankan rintaa... Onneksi ilta pelastui hyvän cocktail-baarin löydyttyä ihan hotellin naapurista! Pink New York ja Mojito maistu ja sai nämä tytöt taas hymyilemään.
Drinkkien jälkeen sängyt tuntuivat jo kutsuvilta. Ekan yön aikana huomattiin ettei ne Ranskassakaan osaa taloja rakentaa. Ihmisten puhe, autojen äänet sekä ikkunoista tuntuva tuuli herättelivät yön aikana. Aamulla ensimmäisenä tehtävälistalla oli aamupala. Pakkohan meiän oli saada oikea ranskalainen aamupala croisantteineen ja kahvishotteineen.
Päivä Pariisissa oli ohjelmaa täynnä, sillä tämä päivä oli meiän ainoa kokonainen kaupungissa. Ensimmäinen rasti oli Forum Des Halles ja sen New Look, josta A huonolla menestyksellä yritti löytää himoitsemansa kengät. Ostoskeskuksesta oli tarkoitus jatkaa Louvreen, mutta mepä löysimme itsemme Notre Damen lähettyviltä. Mutka eräässä puistossa ja parilla suihkulähteellä ei meitä haitannu. Notre Damekin oli itsessään näkemisen arvoinen. Sisällä ollessa tuntee itsensä aika pieneksi.
Tämän jälkeen uusi yritys kohti Louvrea. Matkalla ihasteltiin aurinkoa ja Seineä. Sattumalta löydettiin myös "rakastavaisten silta" lukkoineen. Louvrekin löydettiin lopulta. Kummallakaan ei riittänyt innostusta/suoraan sanottuna kiinnostusta maksaa sisään asti. Ei se Mona Lisa niin kummonen voi olla. Louvren sisäpiha ja sen pyramidit riitti meille ihan hyvin.
Nälän kurniessa istahdimme lounaalle. Pastaa, patonkia ja viiniä, toimii! Lounaan jälkeen jaksoi hyvin jatkaa Pariisin tutkimista. Käppäiltiin Place De La Concordelle Jardin Des Tuileries- puiston vierttä. Löydettiin myös jonkinlaiset joulumarkkinat Elysees-kadulta. Samalla nähtiin hienoja palatseja. Yhtäkkiä olimmekin jossain, missä meiän ei olisi pitänyt olla. Guccin ja Burberryn yms liian hienojen kauppojen ja vieläkin hienompien ihmisten keskellä tunsimme olomme ehkä hieman epämukaviksi. Samaisella kadulla todistettiin myös ranskalaisten hienostunutta ajotaitoa eli suomalaisittain nähtiin ihan puhdas kolari.
Ei kyllä koskaan totuta raskaasti aseistettuihin vartijoihin kävelemässä muiden ihmisten joukossa. Pelottavaa. Ei edes uskallettu yhestä palatsista ottaa kuvia juuri näiden aseistettujen hirmujen takia.
Voi ei, saatiin vieraita! Eikä osata tallentaa tätä tekstiä ja julkaista myöhemmin :D Joten, jatkoa seuraa...
PUSS<3
-Anniina ja Tiina
